ONKO MINUN TARPEELLISTA TEHDÄ TESTAMENTTI?
Ehkä vähän yllättäen voisin todeta, ettei testamentin tekeminen aina niin välttämätöntä ole!
Kaikista verohallinnolle tulevista perukirjoista vain noin 10%:ssa vainaja on tehnyt testamentin. Ne loputkin kuolinpesät tulevat kyllä viimeistään ”aikanaan” jaetuiksi, ja varsinaisesti riitaisia pesiä on kaikista kuolinpesistä pieni vähemmistö. Sitäpaitsi, ei testamentti eikä muukaan paperi ole kovin tehokas väline, jos haluat välttää erimielisyyksiä pesässä...
Testamentin välinearvo onkin aivan muualla. Laissa on selvät ohjeet perinnön jakamiseen kaikkiin tilanteisiin. Lain vaikutus yksittäisiin tilanteisiin on kuitenkin syytä tietää ja myös ymmärtää, eikä se aina vastaa perittävän omia ajatuksia. Tavallisimpia testamenttaustilanteita voivat olla mm:
- Lesken aseman turvaaminen. Vastoin yllättävän yleistä harhaluuloa, jos vainajalla on lapsia, ei leski saa perintönä vainajalta yhtään mitään ilman testamenttia. Avioliittolain tasinkomääräykset ja lesken asumisoikeus eivät läheskään aina anna vanhuudenturvaa leskelle riittävästi ilman testamenttia, olletikin jos perillisten toimeentulo on jo kohtuullisen hyvällä mallilla.
- Uusperheiden ja avoparien perinnönjaot. Uusperheiden tilanteet ovat perintökaaren valossa hyvin moninaisia, ja kunkin sellaisen perimyskysymykset on tapaus tapaukselta syytä selvittää hyvissä ajoin.
- Lapsettomien avioparien perimystilanteet. Ellei puolisoilla ole lapsia, perii leski kaiken ensiksi kuolleen puolison omaisuuden. Lesken kuoltua saattavat perimystilanteet olla monimutkaisia, ja puuttuva tai taitamattomasti tehty testamentti voi jopa aiheuttaa puolisoiden tahdon vastaisia tilanteita.
- Yksittäisestä esineestä tai omaisuuserästä voi testamentilla määrätä erikseen ns. erityisjälkisäädöksellä. Erityisjälkisäädökset voivat koskea esim. ammattikäytössä olevaa omaisuutta, yhden perillisen tarvitsemaa tukea tai apua taikka vain jollekin perilliselle tai muulle henkilölle tunnesyistä tärkeätä esinettä.
- Naimattomat ja lapsettomat. Sen sijaan, että jälkeesi jäävä omaisuus jakaantuisi usealle osin ihan tuntemattomalle ihmiselle, voit testamentilla määrätä omaisuudesta hyvin vapaasti.
- Perillisittä olevat henkilöt. Sukulaisten perimysoikeus rajoittuu lapsiin ja heidän jälkeläisiin, vanhempiin ja heidän jälkeläisiin sekä isovanhempiin, setiin ja täteihin. Aika hyvin näköjään yleensä tiedetään, etteivät Suomessa serkut ja kaukaisemmat sukulaiset enää peri. Noin 600 vainajalla vuosittain ainoa perillinen onkin valtio, tosin näistä reilu puolet on eläessään tehnyt testamentin.
- Hyväntekeväisyys testamentilla. Yleistymään päin näyttäisi olevan testamenttimääräys, jolla määrätään pienempi tai isompikin summa perinnöstä vainajalle tärkeään yleishyödylliseen tarkoitukseen.
- Perillisen puolison avio-oikeus perintönä/testamentilla tulevaan omaisuuteen on mahdollista sitovasti rajata pois, jos katsot sen tarkoituksenmukaiseksi.
Niin kuin edellä olevasta näkyy, testamentin suunnittelu saattaa olla yllättävän vaativaa. Ilman asiantuntijan apua ei voi tietää, soveltuuko se netistä napattu testamenttimalli Sinun tapaukseesi, aika usein ei. Käytä sen vuoksi aina varmuuden vuoksi asiantuntijaa.
Muista kuitenkin, että lopputuloksen pitää vastata Sinun tahtoasi, ei mallikirjoja, mutta ei myöskään pelkästään asiantuntijan neuvoja. Ammattitaitoinen testamentin laatija ei sekoita oikeudellisia neuvoja ja testamentin tekijän tahtoa. Kysy neuvoa, mutta pidä oma pääsi!
Lopuksi vielä: Testamentti on tiukasti määrämuotoinen. Puutteet testamentin muodossa, esimerkiksi todistajien läsnäolossa tai jääviydessä, voivat aiheuttaa koko testamentin pätemättömyyden.